Opettajan työelämäjakso Espanjan Fuengirolassa, Erasmus+

Ajankohta 11. – 17.5.2026

Aurinkorannikon Fuengirola yllätti minut positiivisesti. Viikon mittainen työelämäjakso paikallisessa konditoriassa tarjosi huikean katsauksen espanjalaiseen käsityötaitoon, kiireiseen ja lämpimään työyhteisöön. Matka oli täynnä uusia oivalluksia ja upeita hetkiä. Ensimmäisen työpäivän jälkeen tiesin jo, että tästä viikosta tulisi unohtumaton kokemus .

Työpaikan etsiminen

Saatuani luvan lähteä ulkomaille opettajan työelämäjaksolle, mieleeni tuli heti ensimmäiseksi, että haluan mennä suorittamaan jaksoni Barcelonaan. Barcelonassa on todella edistyksellistä konditoria-alan osaamista ja huippukonditorioita. Laitoin 7 eri yritykseen hakemuksen ja osaan yrityksistä viestiä monta kertaa. Näistä vain 1 yritys vastasi, ja vastaus oli, että heillä harjoitteluiden minimikesto on 2 kk. Tämän jälkeen mietin vaihtoehtona ”job shadowing” -tyyppisesti tutustumista espanjalaiseen oppilaitokseen, jossa opetetaan leipuri-kondiittoreja. Hakemuksia laiton viiteen eri oppilaitoksen, joista vain yksi vastasi, että ajankohta ei sovi sovi heille. Lopulta päätin tutustua vielä Fuengirolan tarjontaan ja siellä sijaitseviin konditorioihin. Lopulta laitoin myös sinne 7 paikkaan hakemuksen, joista kaksi paikkaa vastasi kieltävästi, mutta sitten tuli myös kaksi vastausta myöntävästi. Näistä ensimmäisenä myöntävästi vastasi Catering Cati Schiff eli Obrador Dulce & Salado, joten sinne sovin jakson suorittamisen. Muista yrityksistä tai oppilaitoksista ei edelleenkään ole tullut vastausta.

 

Matkustuspäivä

Maanantaina matkaan oli lähdettävä jo aamuyöstä, sillä lento kohti Malagaan lähti aamulla klo 6.35. Auto lentoparkkiin ja nokka kohti Aurinkorannikkoa. 

Perillä Malagassa oli vastassa aurinkoinen ja kesäisen lämmin sää. Lentokentältä on helppo siirtyä paikallisjunalla Aurinkorannikon kyliin. Juna Los Bolichesin juna-asemalle maksoi vain 3,70 € eikä matka kestä kuin reilu 30 min. Paikallisjuna kulkee Malagan keskustan ja Fuengirolan välillä 20 min välein, jolloin kyytiin pääsee hyppäämään vaivattomasti aina tarpeen mukaan.

Juna-asemalta oli lyhyt matka asunnolle, jossa minun oli tarkoitus viettää koko viikko. Asunnon omistaja oli minua vastassa. Heitin tavarat nopeasti ovesta sisään ja lähdin etsimään syötävää. Koska lentoni oli aikaisin, minulla oli koko päivä aikaa tutustua paikkoihin ja käydä tarkistamaan lyhyin reitti työpaikalle, jossa tulisi tämän viikon työskentelemään. Alue oli toki minulle jo entuudestaan ​​todella tuttu, sillä olen asunut Fuengirolassa melkein kaksi vuotta vuosina 2009 ja 2010. Asuessani Fuengirolassa, työskentelin huvivenesatamassa sijaitsevassa ravintolassa, Ravintola Uudessa Rerflassa, keittiömestarina. Ravintola on edelleen toiminnassa samassa paikassa ja saman parivaljakon vetämänä.

Päivän päätteeksi palasin asunnolle ruokaostosten kanssa ja aloin valmistautumaan yöpuulle. Ennen nukkumaan käyntiä päätin vielä tarkistaa vuoteen luteiden varalta, sillä tiettävästi niitä on Etelä-Euroopassa hyvin yleisesti. Ja niinhän siinä kävi, että vuoteesta löytyi merkkejä näistä. Tässä tilanteessa ei auttanut muu pakata tavarat takaisin laukkuun ja etsiä toinen majapaikka. Onneksi alueella ei vielä toukokuussa ole turistikausi alkanut, joten hotelli löytyi helposti.

 

1. työpäivä

Jännittävää. Uuteen paikkaan meneminen on aina jännittävä asia, eikä tämä ollut poikkeus. Vaikka espanjalainen työkulttuuri oli minulle jo osittain tuttua ja pärjään myös paikallisella kielellä kohtalaisesti, oli todella jännittävää mennä työpaikalle ensimmäistä päivää.

Työpäivä oli sovittu alkamaan klo 8.00. Saavuin työpaikalle hyvissä ajoissa, mutta yrittäjä Cati Stiff oli jo ennättänyt aloitella työpäivää toisen työntekijän, Sheilan kanssa. Cati ja Sheila toivottivat minut tervetulleeksi, paikalliseen tapaan kahdella poskisuudelmalla, jonka jälkeen oli nopea tutustumin konditorian tiloihin. Sain jo heti alussa tietooni, että tuleva viikko on kiireinen ja tilauksia on paljon.

Yrityksen päätoimiala on konditoria. Konditorian yhteydessä on pieni myymälä, josta voi ostaa mukaan myyntiin valmistettuja leivonnaisia. Vitriiniin valmistetaan päivittäin pieni määrä leivoksia ja vaihtelevasti kakkuja. Pääosa toiminnasta perustuu kuitenkin tilaustoimintaan. Yksityisasiakkaat voivat tilata konditoriasta toiveidensa mukaisia ​​​​kakkuja ja leivonnaisia, kuten syntymäpäiväkakkuja omalla nimellä tms. Suurin osa valmistettavista tuotteista tehdään kuitenkin paikallisille ravintoloille ja hotelleille, jotka tarjoavat leivonnaisia ​​​​jälkiruokana listallaan. Yksi näistä asiakkaista on Michelin tähdellä palkitun kokin ylläpitämä ravintola lähialueella.

Aamupäivällä paikalle tuli vielä kolmas työntekijä. Työntekijät Sheila ja Emilia ohjasivat minua ensimmäisenä päivänä ja pääsinkin heti tositoimeen. Konditorian käyttämät reseptit on kirjoitettu kaikki ylös paperille. Reseptiikka on espanjaksi, joten oli todella suureksi avuksi, että ymmärsin pääosin mitä raaka-aineita tuotteiden valmistukseen tarvitaan. Reseptiikka ei kutenkaan yleensä kertonut valmistustapaa, vaan tähän sain ohjeistuksen espanjaksi. Sheila ei osannut puhua lainkaan englantia, vaan kaikki kommunikointi hänen kanssaan oli espanjaksi. Emilia, kuka on kotoisin Argentiinasta, on asunut vähän aikaan Irlannissa, osasi tarvittaessa kertoa asiat myös englannin kielellä. Emilia työskentelee yrityksessä vain osa-aikaisesti ja hän oli paikalla noin puolet ajasta. Yrittäjä, Cati, on kotoisin Belgiasta, mutta hän on muuttanut espanjaan 4-vuotiaana ja puhuu siten äidinkielenään espanjaan. Cati on työskennellyt myös ulkomailla ja hänen kanssaan pystyi kommunikoimaan myös englanniksi.

Ensimmäisenä työpäivänä valmistin useita erilaisia ​​​​taikinoita ja komponentteja eri leivonnaisin. Myöhemmin viikolle on tilattuna 400 kpl leivoksia, joiden sisälle tehtiin pienet vadelmainsertit eli espanjaksi nucleot, näitä tein jo erän pakkaseen. Päivä meni todella nopeasti. Työpäivät yrityksessä on 6,5 tuntia, jotka tehdään ilman taukoja.

Työpäivän päätyttyä lähdin hotelille hakemaan laukkuja ja oli aika siirtyä uuteen, minulle varattuun asuntoon. Tämä asunto oli todella upea ja lähellä työpaikkaa. Tein heti asunnolle tullessani ludetarkastuksen vuoteeseen, enkä löytyy niistä mitään merkkejä. Tänne jäin loppuajaksi majoittumaan rauhallisin mielin.

Iltapäivällä oli vielä hyvin aikaa ja lähdin tutustumaan paikallisiin leipomo-konditorioihin. Ensimmäisen päivän kohteeksi valitsin yrityksen nimeltään Granier, joka toimii pääosin kahvilana. Granierilla on toimipaikkoja kaikkiaan 380 kpl. Espanjan lisäksi toimipaikkoja myös Portugalissa, Italiassa, Isossa-Britanniassa ja Yjdysvalloissa. Ensimmäinen toimipiste on perustettu Barcelonaan vuonna 2010. Granierin valikoima vaihtelee eri toimipisteissä. Tuotteista löytyy erilaisia ​​​​mukaan ostettavia leipätuotteita, yksittäisiä kahvileipiä ja erilaisia ​​​​kakkuja ja makeita leivonnaisia ​​​​sekä luonnollisesti herkullista kahvia.

 

 2.  työpäivä

Toisena päivänä, keskiviikkona, töiden aloitus oli jo helpompaa, kun tiesin jo vähän, että miten työpaikassa toimitaan.

Aamulla nostetaan voi temperoitumaan huoneenlämpöön, varataan työvälineet vesiastioihin työpöydälle, kostutetaan mikrokuituiset siivousliinat ja valmistellaan vesiastia liivatteiden liotusta vasten valmiiksi vatkauspöydälle.

Tämän päivän leivontatehtäviin kuuluin mm. omenaleivosten valmistusta ja tartalettipohjien paistaminen. Näiden paistamiseen tarkoitettu laite ei ollut minulle ennestään tuttu. Konditoriat Suomessa valmistavat tartalettipohjat yleensä leikkaamalla kaulitusta taikinasta sopivan kokoiset kiekot perfuroituihin rankaisiin. Tällä paistolaitteella homma hoitui todella helposti ja nopeasti, eikä taikinaa tarvinnut erikseen jäähdytellä ja kaulia. 

Iltapäivällä ohjelmassa oli vielä suklaaleivosten valmistaminen. Moussepohjaisten leivosten valmistukseen ja jäädyttämiseen käytetään samanlaisia, ja saman valmistajan silikonimuotteja, joita käytämme myös koululla ja joita käytetään suomalaisissa yrityksissä hyvin yleisesti. Itse leivonnaisten valmistustekniikat eivät suuremmin eroa siitä, miten tuotteet valmistetaan Suomessa, mutta pieniä eroavaisuuksia oli kuitenkin. Yrityksessä käytetään paljon thermocutterilla valmistettavaa crème anglaisea mousseiden valmistuksessa. Kuuma ”kiisseli” kaadetaan liivatteiden ja suklaan päälle ja lopuksi lisää kermavaahtoa ja usein myös italialaista marenkia. Tämän jälkeen massa pursotetaan muotteihin ja jäädytetään. Jäädyttämiseen oli saatavilla koululta tuttu pikapakastin, joka oli käytössä koko ajan ja koko päivän.

Tänään kiinnitin huomiota leipomossa olevaan tablettiin, jolla työntekijät kuvasivat käytettäviä raaka-aineita. Tiedustelin heiltä, ​​​​että miksi he kuvaavat niitä ja he kertoivat, että se tehdään tuoteturvallisuuden vuoksi. Noin vuosi sitten Espanjassa on tullut pakolliseksi kaikille leipomoalan yrityksille kirjata kaikki valmistukseen käytettävät helposti pilaantuneet raaka-aineet. Paketista otetaan siis ohjelmalla kuva päiväysmerkinnästä ja tuote-erästä. Tämän jälkeen valmistettavaan lopulliseen tuotteeseen tulostetaan tarra, jonka perusteella on mahdollista jäljittää kaikki valmistukseen käytetyt raaka-aineet. Tällä tavalla  pyritään välttämään ruokamyrkytystapauksia ja selvittää niiden syntymisen syyt.

Työpäivän jälkeen lähdin taas vierailulle muihin yrityksiin. Päätin kierrellä Fuengirolan keskusta-alueella, jossa on paljon paikallisia ja heille suunnattua valikoimaa. En juurikaan nähnyt eroa ranta-alueen tarjontaan. Juustokakku on espanjalaisille yleinen kahvin kanssa nautittava makea herkku, kuten myös pinnasta ​​​​paahdetut vanukastyyppiset leivokset sekä tartaletit. Leivonnaisissa käytetään myös paljon tuoreita hedelmiä ja marjoja koristeena. Täällä nämä saa tuoreena ympäri vuoden, joten satoa on aina tarjolla huokeaan hintaan.

 

3. työpäivä

Torstaiaamu alkoi hääleivosten koristelulla. Sheila valmisti hääkakun ja minä sain tehtäväksi tehdä samoihin juhliin leivokset. Saimme myöhemmin tietää, kun tuotteet oli toimitettu, että kyseessä oli ollut suomalaisen häät. Hauska yhteensattuma. Yrityksen yksityisasiakkaat ovat pääosin espanjalaisia. Aurinkorannikolla asuu kuitenkin 20 000 – 30 000 suomalaista ( https://yle.fi/a/74-20187550 ), joten ei ihme, että asiakkaaksi saattaa osua myös suomalaisia.

Tänään oli se päivä, kun iso leivostilaus piti saada valmiiksi. Teimme tuotantolinjan, jossa Sheila maalasi leivoksia ja minä laitoin koristeet päälle. Yhteistyöllä saimme homman melko nopeasti valmiiksi. Nämä suklaamousseleivokset sisälsivät vadelmasydämen, suklaakakkupohjan ja pinta maalattiin kaakaovoi-suklaaseoksella. Pinnalle kiinnitettiin dulce de lecheä apuna käyttäen vielä pieni kullan värinen suklaalaatta.

Kysyin konditorian työntekijöiltä, ​​​​että mitä mieltä he ovat suomalaisista ja siitä, että heitä alueella niin paljon. En tiedä kuina rehellisen vastauksen sain, mutta he sanoivat, että asia ei häiritse heitä, vaan Fuengirola on yksi Suomen kylistä. Enemmän häiritsevä asia on muu matkailu. Turistien määrä on lisääntynyt paljon, minkä vuoksi asuntojen hinnat ovat lähteneet todella kovaan nousuun. Verrattuna siihen mitä vielä itse maksoin asunnosta vuokraa vuonna 2009, on hinta nyt ja kaksi ja puoli kertainen. Vuokra-asuntoa on nykypäivänä myös lähes mahdotonta löytää ympärivuotisesti, sillä asunnot vuokrataan kesäaikana lyhytaikaisesti ja todella kalliilla turisteille. Tämän on mahdollistanut Airbnb toiminta. Myös myytävien asuntojen hinnat ovat nykypäivänä moninkertaisia. Surullista. Kysyin Catilta, miten palkkojen kehitys kulkee yhdessä asumiskustannusten nousun kanssa. Tämä hän vastasi, että palkat eivät ole nousset. Myös entinen työnantajani kertoi, että hänen nykyiset työntekijänsä saavat saman palkkaa, kuin minä kun 16 vuotta sitten. Täällä ei siis työllä pääse todellakaan rikastumaan.

Työpäivän jälkeen kävin vierailemassa yrityksessä nimeltään L'Exquise Chantal. Tämä oli toinen niistä yrityksistä Fuengirolassa, johon minuutti olisi otettu vastaan työelämäjaksolle. Halusin käydä tapaamassa yrittäjää ja kiittää häntä vastaamisesta viestiini. Yrittäjä esitteli minulle hänen työskentelytilat ja keskustelimme opiskelijoiden harjoittelukäytännöistä. Hän kertoi, että hänellä on usein harjoittelijoita ja hän on halukas ottamaan heitä vastaan ​​​​myös tulevaisuudessa. Yrittäjä on ranskalainen, mutta hän puhuu englantia, joten ohjaaminen onnistuu myös englanniksi. Yritys toimii samalla liikeidealla kuin Obrador Dulce & Salado. Pääosin yritys valmistaa siis upeita tilauskakkuja.

 

4. työpäivä

Tänään oli ohjelmassa tärkeän asiakasyrityksen jälkiruokaleivosten valmistus. Nämä jogurtti-hunajaleivokset kuuluvat erittäin korkeatasoisen ravintolan jälkiruokalistalle. Lisäksi valmistimme juustokakkuja, brownieita ja erilaisia ​​​​tartaletteja sekä tuulihattuja. Hyvin monipuolinen päivä siis.

Tänään päätin lehteä työpäivän jälkeen pois kaupungista. Vuokrasin auton suomalaisesta autovuokraamosta ja suuntasin ensimmäiseksi kohti Rondaa. Tämä rotkon ympärille rakennettu kaupunki on todella vaikuttava ja myös monelle Espanjassa vierailleelle tuttu kohde. Rondasta jatkoin vielä vähän matkaa eteenpäin kohti Setenil de las Bodegasia. Tämä 2800 asukkaan kylä tunnetaan kallionkielekkeiden alle rakennetuista taloista ja kaduista. Mäkinen kylä on kaunis vieri viereen rakennettujen valkoisten talojen ja lukuisten näköalapaikkojen vuoksi. Pääsin tulemaan tänne vasta sen verran myöhään, että suurin osa paikoista oli jo kiinni. Työpäivän jäljiltä nälkä oli kuitenkin kova ja onneksi löytyi vielä yksi avoinna oleva ravintola. Matkaa koko reissulle tuli yhteensä 230 km. Todella hieno reissua ja oli kiva nähdä ensimmäistä kertaa nämä kylät.

 

5. työpäivä

Heti aamusta oli jotenkin haikea olo. Hirmu surullinen ajatus, että täältä pitää lähteä pois.

Lauantaisin myymälään valmistetaan enemmän kakkuja myyntiin, sillä monesti ihmisillä on juhlia viikonloppuisin, kuten on tapana myös Suomessa. Tämä näkyi myös etukäteen tilattujen kakkujen määrässä. Päivän aikana asiakkaille lähti useampi syntymäpäiväkakku, jotka Sheila valmisti toiveiden mukaisesti. Minulle jäi tehtäväksi valmistaa vitriinin vapaasti ostettavia kakkuja ja Cati valmisti asiakkaalle mm. numerokakun.

Kakkujen lisäksi lauantaisin kasataan eri ravintoloihin tilattuja petit fours lajitelmia. Näihin valmistettiin tuoreita marjoja ja hedelmiä sisältävät versiot vielä aamulla. Yksi mielenkiintoisimmista lauantaina valmistetuista tuotteista oli iso leivoksiksi leikattava kakku, jonka pinta paahdetaan kuumalla raudalla rapeaksi. En ollut koskaan ennen käyttänyt tai edes nähnyt tätä rautaa, mutta hyvin se taisi sujua. Leivoksessa on jogurttikakkua, suklaata, kermaa ja pinnalla kuulemma erittäin jokapäiväinen, espanjalainen kypsennetty keltuais-sokerimassa, jonka pinnalle ripotellaan lisää sokeria ja sitten paahdetaan. Tämä oli minulle täysin uutta oppia.

Päivän päätteeksi Cati kutsui minut vielä hänen kanssaan ravintolaan syömään. Kävimme eräässä paikallisten suosimassa ravintolassa, joka tilaa jälkiruokaleivoksensa juuri Catilta. Ruoka oli todella herkullista ja ruokailun yhteydessä meillä oli hyvää aikaa keskustella eri asioista. Puhuimme mm. siitä, että voisiko Cati kuvitella ottavansa yritykseensä suomalaisia ​​​​harjoittelijoita. Vaikka Sheila ei puhu englantia, Cati oli sitä mieltä, että hän voisi oikein hyvin ottaa harjoittelijoita ulkomaanjaksolle pelkällä englannin kielellä. Toiveena tosin oli, että heille käydään ennen jaksoa lyhyt sanostokoulutus, sillä kaikki valmistusreseptit ovat espanjaksi. Sanoja ei tarvitse opetella paljon, vaan yleisimmät raaka-aineet kuten voi, sokeri, vehnäjauho, kananmuna jne.

 

Lopuksi

Yhteenvetona heti ensimmäiseksi on sanottava, että huikea reissu! Mielettömän ihania ihmisiä, upeita tuotteita ja kaikin puolin korkeaa ammattilaistasoa.

Olin todella yllättynyt siitä, miten kokea ammattitaito kaikilla työntekijöillä ja miten huolellisesti laadukkaista raaka-aineista tuotteet alusta asti valmistetaan. Espanjassa on käytössä myös paljon samoja raaka-aineita, joita Suomessa käytetään konditorioissa. Esimerkiksi marja- ja hedelmäpyreet ovat täysin samoja, joita olen käyttänyt myös omissa opinnoissani Lappeenrannassa. Leivosten koristeluun käytetyt suklaakoristeet tulevat samalta valmistajalta kuin meille koululle ja eri apuaineet massojen valmistuksesta valmistetaan Espanjassa, joten ne olivat myös samoja.

Raaka-aineiden lisäksi tuttua oli iso osa valmistustekniikoista. Tuotteiden valmistuksessa käytettiin paljon italialaista marenkia creme patissieria, creme anglaisea ja tietysti taikinoita, kuten tuulihattu-, lehti-, muro- ja sokerikakkutaikinoita. Myös kansainvälisesti tunnetut tuotteet ovat lähes samanlaisia ​​​​joka puolella maailmaa, kuten oopperaleivos, macaronit, brownie, tartaletit jne.

Eniten ennen matkaa minua mietitytti hygienia-asiat ja leipomon työskentelylämpötila. Hygieniasta olin kuitenkin murehtinut ihan turhaan. Tämä kondoria noudatti todella korkeaa hygieniaa ja puhtaanapitoon käytettiin paljon aikaa ja se tehtiin päivittäin todella perusteellisesti. Tällä kertaa lämpötilakaan ei ollut ongelma, sillä Espanjassa toukokuu oli poikkeuksellisen viileä ja ulkona lämpötila oli päivisin koko viikon 20-23 astetta. Mutta työntekijät osasivat kuitenkin kertoa, että kesän kuumimpaan aikaan lämpötila leipomossa nousee korkealle, joka tietysti vaikeuttaa todella paljonkonditoriatuotteiden valmistusta.

Niinhän siinä taas kävi, että haaveet Espanjan muuttamisesta heräsivät uudelleen. Toki todella paljon olisi muututtava, että se voisi olla mahdollista. Tänä päivänä alle kymmenen euron tuntipalkalla ei pysty ainakaan tällä alueella elämään, vaikkakin työviikot ovatkin 6 päiväisiä. Mutta kokemuksena tämä reissu oli todella odotukset ylittävä, silmiä avaava ja ennen kaikkea paljon uutta energiaa ja motivaatiota tarjoava. 

Kiitos!